Pohdin

Olen viime aikoina pohtinut taas näitä sydämenasioita. Yhtäkkiä on pelko perseessä, mitä jos tapahtuukin jokin käänne huonompaan. Jos ja jos.

Pohdinnoille on antanut sysäyksen se, että lääkärin määräyksestä olen joutunut mittailemaan verenpainetta viime aikoina. Verenpaineen lisäksi laite antaa sykkeen. Koska minulla on välillä ”paha sydänolo” niin olen verenpaineen lisäksi laittanut sykkeen ylös.

Ei varmaan pitäisi tehdä vertailuja omien ja toisten tulosten välillä. Minulla on paineet todella ”hyvät”: välillä niin matalat, että silmissä pimenee. Normaali-ihmisellä on leposyke järjestään noin 65-70, minulla se vaihtelee 84-110 välillä.
Miksi ihmeessä minun sydämeni laukkaa tuollaista vauhtia? Eikö se ole kuullut beetasalpaajasta?

Mitä jos. Mitäs jos onkin niin, että sydän lyö elämänkaarensa aikana tietyn maksimimäärän lyöntejä, ja sitten se on loppuunkulutettu. Tuleeko minun sydämeni loppu nopeammin? Jos ja jos. Todella järkevää ajatusleikkiä.