Tuesday, September 27, 2011

Entä jos?

Tankkaan auton ja ajan takaisin maantielle. Kiihdytän pitkällä suoralla kahdeksaankymppiin. Kännykkä pitää laittaa sylistä viereiselle penkille ja katson, että edellä ajavaan autoon on n. 150 metriä matkaa, joten voin hyvin kääntää katseen hetkeksi sivuun.

Lasken kännykän viereiselle penkille ja katson taas eteenpäin. Välimatka edellä ajavaan autoon on parissa sekunnissa lyhentynyt puoleen.

Ensimmäinen ajatus: Jokin näkymässä on pielessä.
Toinen ajatus: Edellä ajava auto hidastaa, vaikka jarruvalo ei pala.
Kolmas ajatus: Edellä ajava auto on pysähtynyt kaistalleni ja kääntymässä vasemmalle jonkin talon pihaan vastaantulevien kaistan yli heti kun on sopiva väli. Vilkkua en tosin näe.
Neljäs ajatus: Jos nyt jarrutan, ehtiikö autoni pysähtyä? Törmäänkö lujaa vauhtia auton perään? Oliko tämä nyt tässä?
Kaikki nämä ajatukset puolessa sekunnissa, sitten jarrupoljin pohjaan.

Autoni pysähtyy noin 15 metrin päähän edessä seisovasta autosta, joka hetken päästä kääntyy pihatielle vasemmalla. Huomasikohan auton kuljettaja edes miten lähellä oli kolari?

Jatkan matkaa ja mietin, miten pienestä oli kiinni. Entä jos olisin katsonut yhdenkin sekunnin pidempään poispäin. Entä jos keli ei olisi ollut hyvä! Nyt oli valoisaa ja kuivaa. Jos olisi ollut pakkasta ja liukasta, olisi käynyt pahasti. Jos tien pinta olisi ollut märkä, olisi pysähtymismatka varmaan ollut pidempi.

Huomaan, että irtotavara autossa on lennellyt ympäriinsä. Etupenkillä ollut jäätelöpurkki löytyy jalkatilan etuosasta.

Vasta muutaman minuutin eteenpäin ajettuani mieleeni tulee vielä yksi asia. Entä jos takanani olisi ollut auto? Entä jos se ei olisi huomannut minun äkkijarrutustani yhtä nopeasti? Minun autoni olisi päätynyt rusinaksi kahden muun väliin.